01 – Tie varjoista
Olen ollut siellä itsekin
sen vaivoin tunnustan
Valvonut, väistänyt
särkynyt ja hiljaa surenut
Nyökännyt, kun vapaa ihminen
maahan eessäin kahlitaan
Olen ollut siellä ennenkin
silti palaan uudelleen
Tiedätkö, myönnätkö
kierrätkö, jottei sade sinuun ulotu
Luovutko mieluummin kuin tiedät
miten sen alla kuljetaan
ja kanssa eletään
Varjo on vain toinen puoli
jos emme paikoillemme jää
Tietous on tie, ei määränpää
jossa voittaa tai häviää
ja johon tyytyminen on
Enhän vaivu heikkouteen, haurauteen
ne ovat vain myrsky matkallani
Kiertävä tietäjä, joka katseen
käskee uusin silmin avaamaan
Niin kätevää on juurtua viisauksiin valmiisiin
jotka meitä uhreiksi huomassaan valmistavat
Varjo on vain toinen puoli
jos emme paikoillemme jää
Tietous on tie, ei määränpää
jossa voittaa tai häviää
ja johon tyytyminen on
01 – A Journey out of the Shadows
I have been there myself
I, for one, have to admit it
Spent dreamless nights, evaded my thoughts
Shattered into pieces and mourned quietly
Only nodded, when yet another free man
was being chained to the ground in front of me
I have been there before
still I keep returning
Do you know, acknowledge,
would you not rather find a way around the rain
than let it reach you
Would you rather give in than learn
how to pass underneath it
and how to live with it
A shadow is only the other side
if we do not stand still
Knowledge is a journey, not a destination
where you prevail or perish
and to which you can settle for
I hope I do not sink into weakness, into fragility
they are but a tempest on my path
A wandering seer, who bids you
to open your eyes in a new light
It is so convenient to get stuck into
words of wisdom already given to you
words that lead us to victimization in their midst
A shadow is only the other side
if we do not stand still
Knowledge is a journey, not a destination
where you prevail or perish
and to which you can settle for